Elämä on täynnä ihmeitä, ja yksi niistä ovat Amoebozoa -nimisen ryhmän yksisoluiset organismit. Nämä olennot kykenevät muokkaamaan muotoaan itsensä ympärillä olevan ympäristön mukaan. Kuvittele solutasi leikkivät liman joukkoa, pullistuvat ja supistuvat, ja kuljettavat itseään eteenpäin!
Tässä artikkelissa tutustumme yhteen Amoebozoan edustajasta: Bursaria. Se on pieni, usein mikroskooppisella tarkkuudella havaittavissa oleva olento, joka uiminen kyykkysäikeen ja “pää” -nimellä kutsumansa solutymän avulla.
Bursaria muistuttaa ulkomuodoltaan hieman palloa tai soikiota. Sen pinnalla on satoja pieniä karvoja, jotka auttavat sitä liikkumaan ja keräämään ravintoa. Bursaria on heterotrofinen eliö, mikä tarkoittaa, että se saa energiansa syömällä muita organismeja. Se nappaa bakteereita ja muita pieneläimiä “suujensa” avustuksella, josta ruoka kuljetetaan solulimpaan sulatettavaksi.
Bursarian elinkierto on melko yksinkertainen: se kasvaa ja jakautuu kahteen uuteen yksilöön. Tämän prosessiin liittyy muutoksia Bursarian solutumassa, mutta ei mitään erikoista tai monimutkaista kehitysvaihetta.
Bursarian rakenne:
Osa | Toimi |
---|---|
Karvat | Liikkuminen ja ravinnon kerääminen |
“Pää” | Solujen keskittymä, sisältää ydin |
Kontraktiili | Supistuu ja rentoutuu auttaen Bursariaa liikkumaan |
Mielenkiintoisia faktoja Bursariasta:
- Bursaria on erittäin yleinen makrovetovesissä. Sitä voidaan löytää makeista vesistä, järvistä, joista, ja jopa merivedestä.
- Bursarian koko vaihtelee eri lajeilla, mutta ne ovat yleensä 50-150 mikrometrin pituisia.
- Bursaria on erittäin herkkä ympäristölle ja voi kuolla saastumisen vaikutuksesta.
Bursarian ekologinen merkitys:
Vaikka Bursaria on pieni olento, sillä on tärkeä rooli ekosysteemissä. Se auttaa säätelemään bakteerikantaa vesistöissä ja toimii ravinnon lähteenä pienille eläimille.
Bursariaa voi havaita mikroskooppilla tutkimalla vettä. Se on varsin kiehtova olento, jonka tarkkaileminen antaa vihjeen mikromaailman monimuotoisuudesta ja ihmeistä. Bursarian tutkiminen muistuttaa meitä siitä kuinka paljon elämää on ympärillämme – vain että se on usein piilossa silmiemme edestä.